Burda, toukokuun malli

Toukokuun malliksi valikoitui mekko sivulta 10, mallinumero 116. Mekon kaavat piirsimme aivan lehden ohjeiden mukaisesti. Tällä kertaa halusimme tehdä mekon siitä mitä kotoa löytyy eli teemalla vanhasta uutta. Tässä käytimme vanhaa pussilakanaa sekä vanhat rintaliivit.

Aloitimme leikkaamalla liiveistä olkaimet irti ja raa'asti repimällä pussilakanan saumat auki. Tämän jälkeen asettelimme kaavat pussilakanan päälle kuten mille tahansa muullekin kankaalle. Koska helman kaava ei ollut täysimittaisena kaava-arkilla pitää keskietu kohtaa ja sivusaumaa jatkaa. Me teimme sen suoraan kankaalle mittaamalla. Koska helmalinjaakaan ei täten meillä ollut kaavasta ottaa piti se mitata. Keskietu kohta oli tässä koossa 38 68cm pitkä. Mittasimme kaavan yläreunasta pariin kolmeen kohtaan saman mitan ja näin saimme helmaan oikean muodon. Toisen helmakappaleen leikkasimme siirtämällä jo leikatun kappaleen kankaan päälle, näin säästyimme uusilta mittaamisilta.

Kun kaikki osat on leikattu pitäisi ihan kaikkia olla pöydällä kahteen kertaan. Etu- ja takayläkappaleet vuoritettiin siis samalla kankaalla.

Ompelu aloitettiin perinteisesti ompelemalla jo leikkuuvaiheessa merkityt muotolaskokset sekä etukappaleen pääli- että vuorikappaleeseen. Tämän jälkeen ommeltiin takakappaleet etukappaleisiin sivusaumoista. Sitä ennen oli tietenkin silitetty muotolaskokset siten, että etukappaleen päälipuolella muotolaskosvarat taipuu keskietuun päin ja vuorikappaleessa sivuille päin.

Kun sivusaumat oli ommeltu ja silitetty, päälisessä saumanvarat kääntyy etukappaleelle päin ja vuorissa takakappaleelle päin, neulattiin olkaimet paikoilleen ja pääli- ja vuorikappale oikeat puolet vastakkain toisiinsa. Nyt voidaan ommella yläosan yläreunan sauma.

Kun sauma on ommeltu käännetään kappale auki ja silitetään juuri ommeltu sauma siten, että saumanvarat kääntyy vuorin puolelle.

 

Tämän jälkeen voit kääntää kappaleen oikeaan asentoonsa siten, että päälipuoli jää hieman kurkkaamaan nurjalle. Naulaa muotolaskosten saumat, sivusaumat ja keskietu sekä keskitaka merkit kohdakkain.

Ota helmakappaleet käsittelyyn ja omle niiden sivusaumat. Silitä saumanvarat etukappaleen puolelle. Koska halusimme päästä hieman helpommalla rypytyksen kanssa, teimme sen perinteisten rypytyslankojen sijaan framilonilla. Yhtälailla tässä olisi voitu käyttää perinteistä rypytyslanka systeemiä, koska kangas on joustamaton eikä vaadi tästä syystä framilonia rypytykseen. Framilonin mitta mitattiin yläosan alareunasta ja vähennettiin saadusta mitasta pari senttiä (framilonin venymisvara). Framiloniin merkittiin merkit puoliväliin ja neljänneksiin eli keskietu ja keskitaka kohtaan sekä sivuihin. Framilon neulattiin helmakappaleen yläreunaan ja sik-sakattiin paikoillen.

Yläosa neulattiin helmakappaleeseen oikeat puolet vastakkain ja ommeltiin kiinni.

Helma huoliteltiin kolmilankaisella saumuritikillä. Tämä tehtiin siis ihan vain katkaisemalla oikean neulan lanka ja säätämällä tikin pituus lyhyeksi, käyttämässämme koneessa se tarkoitti tikinpituutta alle 1. Oikean puoleinen neula jätettiin siis paikoilleen.

Mekko silitettiin ja olkaimet säädettiin oikeaan mittaan.Tämmöisen mekon me teimme hylätystä pussilakanasta ja vanhoista rintaliiveistä, ihan kiva vai mitä?!

Huomioithan, että puuvillasta tehtynä mekko ei jousta. Yläosa ei siis ole tiukasti päällä istuva. Jos haluat oikein tiukasti istuvan mekon, tarvitsee puuvillaiseen ommella vetoketju vaikkapa sivuun. Puuvillaelastaani tai viskoositrikoosta tehtynä mekosta saa hyvinkin istuvan yläosaltaan, mutta tällöin kannattaa mitata yläosan ympärys itselleen sopivaksi suoraan kaavasta, eikä luottaa edes kokotaulukon mukaan valittuun kokoon. Kyseinen mekkomalli istuu kauniisti myös raskaana oleville leveän helman vuoksi. Tällöin kannattanee kuitenkin tarkistaa helmakappaleen korkeus keskeltä edestä jotta helma ei jää edestä lyhyemmäksi kuin muualta.