Maksimekko kolahti itselle tänäkesänä ensimmäistä kertaa.
Visiona oli hihaton, nilkkapituinen ja leveähelmainen mekko.
Sellainen, joka lämpimänä kesäpäivänä puetaan päälle,
sellainen joka on väljä, viileä,
joka päällä voi kulkea kotona ja kaupoilla.
Viso, johon löytyi Kirsin kaapista tämä sopivasti
kurttuiseksi marinoitu kangas.
Helmaan tuli reilu halkio, jotta tarvittaessa pääsee myös
mekkopäällä harppomaan. Helma ja halkio on huoliteltu kääntämällä.
Hihansuissa ja kaluksesen kanttauksessa
on käytetty yksiväristä trikoota.
Ja tässä itse mekko,
juuri kuten visiossani sen kuvittelin!
Koko: 42/44
Kaava: Suuri Käsityö 10/2003,
malli nro 3 (muokattuna)
Kangas: Kaapin kätköistä, viskoosia
Mitenkäs teillä, joko Maksimekkokuume on iskenyt...?
Lämpimiä kesäpäiviä odotellessa
//Saija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti